Joulu se sitten oli ja meni ja uusi vuosi ja vuosikymmen lähestyvät kovaa vauhtia. Jouluaattoilta oltiin kotosalla. Lakukin sai osansa kinkkua, loimulohta ja porkkanalaatikkoa ja tietysti muutaman paketinkin.

Joulupäivänä kokeiltiin ahkion vetoa ensimmäisen kerran näillä lumilla. Kuskattiin ensiksi ahkiossa keräyspaperia ja lasitölkkejä keräyspisteeseen noin kilometrin päähän kotoa, kyydissä oli lisäpainona myös laatikollinen puita. Takaisin tullessa kokeiltiin ensimmäisen kerran kunnolla ihmisen kyyditsemistä ja hyvin sujui sekin. Alkumatkasta mennessä meinasi olla vauhtia ja intoa vähän liikaa, mutta kyllä se siitä tasoittui kun Laku sai taas juonesta kiinni. Nyt uskaltaa lisäillä painoa pikkuhiljaa enemmän, kun herra alkaa olla jo täysikasvuinen ja lihaksisto on kehittynyt. Tietysti täytyy muistaa verryttelyt, venyttelyt ja levot raskaampien urakoiden jälkeen.

Tapaninpäivän aamuna Laku pääsi toteuttamaan itseään metsälenkillä. Lunta oli koiraa melkein mahaan asti, mutta se ei tahtia haitannut. Hanki vaan pöllysi kun poika kirmaili ja seuraili peuranjälkiä. Ilmeisesti oli tehokasta, koska iltapäivällä kun mentiin vanhemmilleni syömään, Laku lähinnä vaan makoili pitkin pituuttaan keittiön viileällä lattialla.

Eilen käytiin sitten leikkimässä naapurin labbisten pellolla. Vauhtia piisasi kuten aina, Pitkon ja Paavon kanssa on aina yhtä mukavaa