Bella-tyttö kävi eilen progesteronitestissä ja arvo näytti siltä että viikonloppuna astutellaan, luultavimmin perjantaina ja sunnuntaina. Sitä odotellessa sitten!

Dinon kanssa käytiin siellä erkkarissa ja tuloksena oli T.... Arvostelu oli muilta osin hieno, mutta takaliikkeet olivat heikot ja siitä arvosana. Se nyt oli vähän arvattavissakin, mutta lähdettiinpä kokeilemaan. Sen jälkeen Dinon liikunta on parantunut huomattavasti. Enimmäkseen ollaan lenkkeilty metsässä ja takaliikkeisiin on tullut selkeästi enemmän voimaa ja vähän heikonoloiset kintereet vahvistuneet. Aavistuksen kinnerahtaasti Dino liikkuu vielä ja takapotkua saisi olla vielä enemmän, mutta ajan ja treenin myötä varmaan saadaan näitäkin asioita parannettua.

Lakun tyttäriä oli erkkarissa kolme kappaletta kehässä, pikkupentuluokassa Lakun ja Tindran tyttö Fiina ja isompien pentujen luokassa Operan tyttäret Carmen ja Tosca. Pääsin itse viemään Carmenia, nätti tyttö mutta toki vielä kesken kehityksen. Käyttäytyminen kehässä oli tosi hienoa, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tokorintamaltakin on kuulunut hienoja uutisia: Lakun poika Hexa-Han Amigo on käynyt syksyn aikana ensimmäisissä toko-kokeissaan ja ehtinyt jo saavuttaa TK1-koulutustunnuksen!!!

Seuraavia jännityksen hetkiä päästään kokemaan parin viikon sisään kun Lakulle tulee kyläilemään Bella-neito. Juoksut olivat kuulemma alkaneet eilen joten ennen joulukuun puoltaväliä päästään tositoimiin!

Dinolla selvästi eniten jumissa oli selkä. Toki lavoissa oli vähän jumia myös, muttei niin paljon kun olisin luullut. Eipä Dino ole enää ontunut takapäätänsä, että siinä mielessä rasitusta ei ole tullut niin paljoa etuosalle. Selkä olikin sitten tosi kireä, sen takia Dino luultavasti välillä seisoo ja liikkuu selkä köyryssä. Katsotaan jos tämä nyt auttaisi siihen ongelmaan.

Nina näytti myös muutaman yksin kertaisen venytysliikkeen, joita voi itse tehdä ihan niin paljon kun ehtii ja jaksaa. Myöhemmin syksyllä Nina voisi tulla uudemman kerran hieromaan pojat. Hyvää tuntui tekevän, reippaasti molemmat venyttelivät tänä aamuna herättyään.

Lauantaina olisi sitten se erkkari.... Tänään on Dinolla pesupäivä kun en töiltä ehdi loppuviikosta pestä. Mä taidan olla ihan hermoraunio ennen kuin kehään asti päästään, saati sitten siellä nauhojen sisäpuolella!

Lauantain ja sunnuntain välinen yö jäi aika lyhyeksi, Laku nukkui (tai lähinnä valvoi) olohuoneen lattialla ja vähän väliä sieltä kuului vinkumista. Päätin sitten mennä sen seuraksi olohuoneen sohvalle. Laku tuntui vähän rauhoittuvan kun sen ei tarvinnut olla yksin, mutta kipuja sillä oli selvästi. Ehkä me semmoinen pari tuntia nukuttiin siinä yhdessä, pieninä pätkinä.

Koska Laku edelleen vingahteli välillä tänä aamunakin, niin soitin eläinlääkäriin heti kun se aukesi ja sain ajan illaksi. Lääkäri kokeili ja tunnusteli ja totesi saman minkä minäkin, että vasenta takajalkaa Laku ei oikein anna käsitellä. Varmuuden vuoksi Laku nukutettiin ja otettin röntgenkuvat selästä, lonkista ja vasemmasta polvesta. Kuvissa ei näkynyt mitään hälyyttävää, selkä näytti hyvältä, polvessa ei mitään huomautettavaa ja lonkat näyttivät yhtä hyvältä kuin kolme vuotta aiemmin kun viimeksi kuvattiin :) Nähtävästi se vasen jalka on venähtänyt kun Laku on mennyt nurin. Nyt sitten edessä kymmenen päivää lepoa ja rauhaa ja Rimadyliä. Onneksi ei mitään sen vakavampaa löytynyt, mutta vähän harmittaa kun se erkkari jää Lakulta väliin.

Vanhemmat ja arvokkaammat Laku ja Opera tyytyivät lähinnä seuraamaan sivusta nuorison touhuja ja nuuskimaan maastoa. Tenavat olivat kyllä aika lailla puhki, kun päästiin takaisin meille ja Dino makasi raatona lopun iltaa. Carmen pääsi vähän trimmattavaksi meidän pihassa, saksin siltä korvakarvoja vähän siistimmäksi. Neito istua nakotti hyvin tyynenä paikallaan, on se kyllä mahtava pakkaus!

Varasin muuten pojille koirahierojan syyskuun alkuun, Dinolla taitaa olla vähän paikat jumissa ja Lakunkin takaliike on taas vähän lyhentyneen näköistä joten pahaa se ei sillekään tee. Saavat vähän hemmottelua ja ovat sitten täydessä iskussa erkkarissa!

Keikan jälkeen treffattiin Christian, Opera ja Lilla Carmen Rauhaniemen uimarannan tykönä. Carmen oli suloinen pikkuneiti, reipas ja rohkea kuin isänsä, muttei ehkä ihan yhtä rämäpäinen... Keskenkasvuinen tyttö se vielä on, siinä hassussa koipeliini-iässä, mutta terverakenteiselta ja nätiltä näytti. Kulmaukset oli tosi kauniit, selkä suora ja runko hyvin tasapainoisen näköinen. Saas nähdä sitten mitä erkkarissa sanotaan!

Erkkarista puheen ollen, Carmenin sisko Toscakin on tulossa sinne pentuluokkaan! Se oli kiva ylläri, odotan innolla että pääsee näkemään Toscan omistajineen!

Tänä aamuna käytiin vaihtelun vuoksi poikain kanssa aamulenkillä kylän kuntopolulla ja totesin että sehän onkin ylä- ja alamäkineen hyvä baana kohentaa Dinon lihaskuntoa. Eikä se pahaa tehnyt Lakulle eikä mullekaan.

Näyttelyihin tähtääminen on jo aloitettu, päivittäin harjoitellaan seisomista ja juoksemista lähes joka päivä. Viime viikonloppuna käytiin ihan ensimmäistä kertaa mätsärissä, siis ihan kehässä asti. Dino esiintyi ja käyttäytyi yllättävänkin nätisti, ajatellen sitä kuinka vähän aikaa ollaan tässä treenailtu (johtuen laiskasta ja saamattomasta omistajasta). Juokseminenkin sujui oikein hyvin. Suureksi yllätyksekseni Dino sai punaisen nauhan ja sijoittui vielä punaisten neljänneksi!!! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, ainakin yhteen mätsäriin mennään vielä ennen erkkaria.

Molemmat sällit tuli ilmoitettua Tampereen erikoisnäyttelyyn syyskuussa. Sen lisäksi esitän vielä ainakin Lakun tyttären Carmenin ja mahdollisesti myös äitinsä Operan... Tuleepahan juostua kerrakseen, jos ei muuta :D Opera ja Carmen tulevat ensi viikolla Suomeen käymään, kun Carmenin rabies vasta-ainetestin tulokset tulivat tänään. Nyt on paperit kunnossa, pääsee neito vielä takaisin Ruotsiinkin. Kiva nähdä minkälainen tytöstä on kasvanut, ikää on nyt 7 kk. Toivottavasti muitakin Lakun jälkeläisiä on ilmoittautunut erkkariin, viimeisimmästä pentueesta pitäisi ainakin yksi narttu tulla pikkupentuluokkaan.

Lakun kanssa pitäisi ensi viikolla mennä halibernikeikalle Tampereelle. Lakukin on treenaillut vähän näyttelyesiintymistä, juoksemista täytyisi harjoitella ja paljon. Jos saisi herraan vähän aiempaa enemmän vauhtia kehässä...

Tärkein asia mitä tässä välillä on tapahtunut on se, että kesäkuun lopulla käytiin Dinon kanssa lonkka- ja kyynärkuvilla tutulla ja turvallisella Kallion Juhalla Eläinystäväsi Lääkärissä Tampereella. Juha kuvasi aikoinaan Lakunkin ja operoi Dinon polven, joten samalla sitten tarkastettiin myös polven tila. Kuvat näytti suhteellisen hyvältä, Juha arvioi että tulokseksi saattaisi tulla B/C 0/0. Leikatun jalan lonkka oli aavistuksen löysempi kuin toinen, johtuen siitä että Dino on kasvuiässä ontunut sitä jalkaa. Lonkkamaljat ja muut olivat hyvän malliset ja hyvin siistin näköiset.

Ja se polvi... Juha oli ihmeissään polvikuvaa katsellessaan, sanoi että se on suorastaan hämmästyttävän hyvin parantunut. Nivelrikosta tai muustakaan ongelmista ei näkynyt merkkiäkään ja päällisin puolinkin tuntui ja näytti hyvältä, lihaksisto oli alkanut kehittyä hyvin ja jalat ovat oikea-asentoiset.

Tällä hetkellä ontuminen alkaa olla taaksejäänyttä elämää, pientä kevennystä näkyy ainoastaan silloin, kun Dino on väsynyt pitemmän lenkin loppupuolella tms. Dino liikkuu hyvin ketterästi tätänykyä ja saa jo pieniä pätkiä kulkea vapaanakin metsässä ja pellolla. Metsälenkkejä tehdään ahkerasti, se on kaikkein tehokkainta liikuntaa. Uimassa ollaan käyty välillä myös. Sen verran hyvältä näyttää, että taidan toiveikkaana ilmoittaa Dinon Tampereen erikoisnäyttelyyn syyskuun alussa! :)

Kennelliitosta ei ole vielä tullut arviota Dinon kuvista, kestää jonkin aikaa kun se samalla rekataan Suomen rekisteeriin. Lähetin kuvat kasvattajan pyynnöstä arvioitavaksi myös Saksaan, sieltä saatiin jo tulos: B2 0/0!!!!

Kuukausi on menty eteenpäin sitten viimeisimmän blogikirjoituksen. Dinon kanssa ollaan edelleen käyty kerran viikossa fysioterapeutilla. Kuntoutuminen etenee hyvin, eilen fyssari totesi että takajalkoihin on jo tullut lihaksia jonkin verran. Olen pyrkinyt käymään metsälenkillä poikien kanssa kerran päivässä, lenkin pituus on tällä hetkellä noin 45 minuuttia. Kävellessä Dino ei onnu enää ollenkaan, ravissa kovalla alustalla silloin tällöin mutta eilen kuulemma näytti jo oikein hyvältä. Löysähän Dino on vielä joka puolelta, etujalat huitovat ravissa vähän miten sattuu ja takapääkin on liikkeessä vähän löysä ja selkä pyörii kun nahka on vielä vähän liian iso. Ne onneksi parantuvat ajan ja lihasten kehittymisen myötä, ja kuntoutuminen nopeutuu varmaan tästä eteenpäin kun ontuminen on poissa.

Eilen käytiin poikain kanssa uimassa ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Ostin syksyllä Mustin ja Mirrin remonttimyynnistä molemmille Hurtan pelastusliivit uloskantohinnalla ja nyt päästiin testaamaan niitä. Laku piti perinteisen kiljumiskonsertin rannalla ennen kuin meni kahlaamaan, mutta Dino ei juuri näyttänyt vettä hätkähtävän. Kahlaamisen jälkeen uskaltautuivat uimaankin, Dino ui tosi nätisti ja rauhallisesti eikä Lakukaan liiviensä kanssa huitonut ihan niin kuin aikaisemmin siellä vedessä. Nyt kun kelit on näin mahtavat ja lämpimät niin täytyy varmaan yrittää päivittäin käydä uimassa, se on loistavaa kuntoutusta Dinolle eikä tee Lakun vähän löysälle etuosallekaan pahaa.

Kävin tuossa pari viikkoa sitten katsomassa Lakun ja Tindran pentuja vielä ennen kuin lähtivät uusiin koteihinsa. Mahtavia palleroita ovat, ja tosi suuria ja vahvoja! Saattavat olla aika vilkkaita lapsukaisia, kun emä ja isä ovat molemmat aika kekseliäitä tapauksia ;) Toivottavasti pääsen vielä joskus näkemään kaikkia pentuja!

Ja Lakun ja Moonan pennut, Moonmate's M-pentue täyttää tänään vuoden! Onnea Roosalle, Maxille, Panulle ja Onnille!!!

Pari kertaa yönkin aikana käytiin pihalla, kun Dino vaikutti tosi levottomalta, mutta mitään se ei tehnyt edelleenkään. Kerran se sitten nousi suurella vaivalla kolmen jalkansa kanssa seisomaan ja konkkasi ulko-ovelle. Ajattelin että kokeillaan nyt vielä kerran ja taas mentiin ulos. No juu, pihalle päästyä Dino lähti paahtamaan eteenpäin niin kovaa kuin kolmella koivella pääsi pihasta ulos (hihnassa se oli tietysti) ja vähän matkan päässä tien sivussa oli sitten sopiva paikka käydä pissalla... Hätä oli siis ollut, mutta omaan pihaan ei voinut pissiä.

Sisälle mentyä Dino vinkui vähän aikaa kipuisena, annoin yhden särkylääkkeen ja sen jälkeen saatiin kaikki nukuttua edes jonkin aikaa. Se oli kyllä pitkä ja levoton yö, unet jäi aika vähiin kaikilta muilta paitsi Lakulta, joka veteli omassa nurkassaan sikeitä autuaan tietämättömänä kaikesta hässäkästä.

Tuota alkutilannetta kun ajattelee, niin hämmästyttävän nopeasti Dinon paraneminen on edennyt. Se käyttää päivä päivältä paremmin operoitua jalkaa, liikkuminen on koko ajan parempaa, jalka on oikeassa asennossa sekä seistessä että liikkeessä ja lihaksetkin ovat kuulemma alkaneet pikku hiljaa palautumaan. Keskiviikkona meillä on seuraava fysioterapeuttikäynti taas, se on ainakin omasta mielestä auttanut kun on asiantuntija joka sekä hieroo jumivat lihakset kuntoon että osaa teettää oikeanlaisia harjoituksia jalan kuntouttamiseksi. Joka kerta katsotaan aluksi Dinon liikkeet ja sitten sen mukaan tehdään harjotteita miltä näyttää.

Kotikonsteina ollaan jatkettu istu-seiso -harjoituksia päivittäin ja lenkeistä suurimman osan pyrin tekemään metsässä, vähintään kerran päivässä käydään metsälenkillä. Lenkkien pituus on nyt jo 25-30 minuuttia kerrallaan.